Vaihtoehtoja pilaantuneiden materiaalien käsittelyyn

Pilaantuneiden materiaalien ja vaarallisten jätteiden tehokas käsittely ja kierrätys ovat Suomen hallituksen kärkihankkeita. Pyrimme luomaan kuntien, viranomaisten ja yritysten kanssa vuoropuhelua pilaantuneiden materiaalien kestävästä käsittelystä ja loppusijoituksesta.

Aumakompostoinnissa esimerkiksi öljyhiilivedyillä pilaantuneisiin maa-aineksiin lisätään ravinteita ja sideaineita, jotka parantavat haitta-aineiden biologista hajoavuutta. Kun pilaantuneiden materiaalien haitta-ainepitoisuudet laskevat, niiden hyödyntäminen esimerkiksi loppusijoitusalueiden rakenteissa on mahdollista.

Tutkimme ja kehitämme kompostointimenetelmiä koko ajan. Pyrimme löytämään yhteistyökumppaniemme kanssa uusia teknologiaratkaisuja, joilla kompostointiprosessi nopeutuu ja haitta-aineita saadaan poistettua nykyistäkin tehokkaammin.

Seulonnassa pilaantuneista maa-aineksista erotellaan pois kierrätykseen kelpaavat materiaalit, kuten betonit, tiilet ja jätepuu, mikä vähentää loppusijoitettavan materiaalin määrää. Hyödyntämiskelpoisilla seulaylitteillä korvataan luonnonkiviaineksia jätekeskuksen rakenteissa.

Stabiloinnissa haitta-aineet muunnetaan vähemmän kulkeutuvaan muotoon. Stabiloimalla voidaan esimerkiksi pienentää teollisuusjätteiden raskasmetallien liukoisuutta. Stabiloitu massa hyödynnetään jätekeskuksen rakenteissa, mikäli mahdollista.

Kiinteyttämisessä haitta-aineita sidotaan (kapseloidaan) sideaineen, kuten sementin, avulla, mikä estää haitta-aineiden leviämisen ympäristöön. Kiinteytetty massa hyödynnetään jätekeskuksen rakenteissa, mikäli mahdollista.

Huokosilmakäsittelyssä haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC) pilaantuneita maita käsitellään aumoissa ilmavirran avulla. Käsittelyn aikana maamassoista poistuva ilma puhdistetaan aktiivihiilisuodattimella ja lopuksi käsitelty massa hyödynnetään jätekeskuksen rakenteissa.

Termisessä käsittelyssä esimerkiksi POP-yhdisteillä (Persistent Organic Pollutants) pilaantuneita maa-aineksia käsitellään haitattomampaan muotoon. Termistä käsittelyä teemme yhteistyössä Savaterra Oy:n kanssa.

Loppusijoitus on osalle jätteistä, kuten asbestille ja kreosootille, ainoa käsittelyvaihtoehto, jotta kyseisten jätteiden sisältämät haitta-aineet saadaan pois kierrosta. Loppusijoitusalue valitaan jätteen luokituksen (tavanomainen vai vaarallinen jäte) ja kaatopaikalle soveltuvuuden mukaan. Kiimassuon jätekeskuksessa on sekä tavanomaisen että vaarallisen jätteen loppusijoitusalueet.

Kiimassuon jätekeskuksella on viranomaisten hyväksymä käyttötarkkailuohjelma, jonka toimeenpanosta vastaamme yhdessä LHJ Groupin muiden yritysten kanssa. Loppusijoitusalueillamme toimitaan aluekohtaisten käyttö- ja hoitosuunnitelmien mukaan. Lisäksi olemme mukana Forssan Envitech-alueen yhteistarkkailussa, jossa seurataan alueen mahdollisia ympäristökuormituksia muiden alueen toimijoiden kanssa viranomaisten hyväksymien suunnitelmien mukaisesti.